Yhteystiedot
Touring
Finlandia Moottorikerho ry.
Karstulantie 4
00550 HELSINKI
Puh. +358 - (0)9 - 773 4573
Kerhon
nettisivut: http://www.tfmk.com
Sähköpostia voi lähettää
seuraaviin
osoitteisiin:
- palautteet: palaute@tfmk.com
- kerhotoiminta: toiminta@tfmk.com
- jäsenasiat: jasentiedot@tfmk.com
Pääkaupunkiseudun kerhoillat ja
puhelinpäivystykset
kuukauden joka maanantai kerhon tiloissa , klo 18.00 - 20.00.
Kesäisin kerhon toimisto on kiinni.
Kommentit
TFMK:n nettisivuista
kannattaa kirjoitella foorumiin
Touring
Finlandia
moottoripyöräkerho ry:n
perustivat vuonna 1972 parisenkymmentä innokasta
matkamoottoripyöräilijää, jotka
lähes
poikkeuksetta olivat MP-69 n jäseniä. Kerho
perustettiin,
jotta matkamotoristit pääsisivät
virallisesti
osallistumaan FIM-ralliin. Osallistuminen virallisesti FIMiin
nimittäin edellytti ja edellyttää edelleen
kuulumista
rekisteröityyn kerhoon, joka on lisäksi Suomen
moottoriliiton
jäsenenä. Heti ensimmäisenä
toimintakesänä 1973 TFMK osallistuikin omalla
joukkueellaan
Italiassa Adrianmeren rannalla Francavilla al mare-nimisellä
paikkakunnalla pidettyyn FIMiin ja menestyi hyvin. Silloinen kerhon
puheenjohtajakin saatiin edustajaksi rallin tuomaristoon.
takaisin
Pj:n
palsta
Satunnainen moottoripyörämatkailija, normi mökkeilijä ja äkkilähtö Las PalmasiinMistä
erottaa omilla aivoillaan ajattelevan? No, tietenkin siitä että
tasaisin väliajoin tulee sanottua ja tehtyä jotain normeista
poikkeavaa. Suurin osa meidän tuttavista nostaa kulmakarvojaan ja luo
ihmetteleviä katseita kun puhutaan vaikka kesälomien vietosta.
Matkamotoristi ilmoittaa ennen ensimmäistä kaljaa että aikoo lähteä
”jonnekin lämpimään” moottoripyörällä. Tällä tarkoitetaan tietenkin
sateessa oleskelua. ”Minne tarkkaan ottaen?" ”En osaa sanoa, pitää
aamuisin katsoa taivaalta”. Lisää ihmetteleviä katseita ja kommentteja.
Yhtä kaikki mökkielämä viehättää suurta osaa suomalaisista. Mökkeilyyn
panostetaan tosissaan ja lähtö on aina perjantaina ilta-päivällä. Kolme
- neljä tuntia tunnelmallisessa täyteen lastatussa autossa, takaa
yleensä onnistuneen viikonlopun aloituksen. Mitä nyt peräkärryyn
lastatut sementtisäkit, pihakivet, harjateräkset ja betonimylly
peittävät hiukan taustapeilistä aukenevaa kesämaisemaa.
Hankintalistalla ovat vielä grillihiilet, makkarat, siiderit,
kertakäyttö astiat, purut biovessaan, sinkittyjä nauloja, kukallinen
muovista valmistettu keittiön pöytäliina, joku kiva magneetti jääkaapin
oveen, kalastuskortti, kyypakkaus, ripulilääkettä ja hyttyskarkotetta.
Lompakko jäi tietysti kaikessa hötäkässä kotiin. Auton stereoita ei
tarvitse säätää kovemmalle, koska takapenkiltä kuuluva kitinä peittää
sen kuitenkin. Ah, viikonloppu voi alkaa. Tätä olen aina halunnut.
Kylmyyteen
ja sateisiin kyllästynyt pari surffailee kesälomansa ensimmäisenä
päivänä netissä. Jonnekin pitää päästä nopeasti ja helposti. Kaksi
paikkaa löytyy äkkilähtönä Las Palmasiin. Parempi puolisko toteaa
hiukan happamasti ”että eihän siellä ole kun geriatrisia dementikkoja
jotka vaativat ruisleipää aamiaiseksi”. Katse ulos ikkunasta vahvistaa
teräksen harmaan sateen rummutuksen. Painetaan enteriä ja liput on
hankittu. Bussilla Seutulaan ja turvatarkastuksen läpi odotushalliin
ihmettelemään miksi ihmisillä on sukat sandaaleissa. ”Muistatko kun
viimeksi mentiin Mallorcalle?” Kulmakarvat nousevat kysymysmerkiksi.
”No kun kaikki kamat hävisivät ja meillä ei ollut mitään vaatteita?”
”Joo, se oli tosi hienoa. Palvelu todellakin pelas halpalentoyhtiöllä!”
Miten niin pelas? Eihän ketään saanut kiinni ja Baggage Claim täti,
joka muuten näytti Bulldoggilta, veti luukun kiinni nenän edestä.
Sitten se vielä murisi siellä kopissaan vihaisesti.” ”Niin ja siellä
oli jotkut tuplapyhät ja mikään ei ollut auki. Onneksi oli sentään
hapankorppuja aamiaiseksi” Tässä vaiheessa kovia kokenutta pariskuntaa
rupesi hymyilyttämään. ”Eiköhän mennä aamudrinkeille ja laitetaan
lomamoodi päälle”.
Todellisuudessa
näitä kaikkia esiintyy meissä jokaisessa. Ainoastaan annostelun määrä
vaihtelee. Ottakaa ne osat talteen josta pidätte ja unohtakaa
”kohonneet kulmakarvat” ja yleisesti hyväksyttävät toimintatavat. Paras
juttu on yleensä se jonka on itse keksitty, tehty ja kehuttu. Mikäli
tuli tehtyä paska reissu niin sen voi kehumalla ja huonot osat
unohtamalla jälkikäteen parantaa. Helppoa kun sen osaa.
Tätä
luettaessa FIMi ja kerhoralli Emolahdessa ovat jo takanapäin.
Ajoharjoittelut Ahvenistolla ja EAK-koulutukset on myös saatu
päätökseen. Tulossa on vielä ajokauden päättäjäiset 11–12.10.
Pikkujouluja vietämme Helsingin saaristossa, Ravintola Uunisaaressa
lauantaina 29.11. Seuraavan kerhorallin valmistelut ovat hyvässä
vauhdissa. Milloin ja missä selviää hiukan myöhemmin.
Turvallista aurinkoista matkaa
T. StefuVoit
lähettää sähköpostia
pj:lle
tästä palaute@tfmk.com
takaisin
Kerhon
tarkoitus
Sen
tarkoituksena on
kehittää sekä
kotimaahan että ulkomaille suuntautuvaa
matkamoottoripyöräilyä. Kerho pyrkii
kehittämään ja
ylläpitämään
jäsenissään innostusta
moottoripyöräilyyn ja
moottoriurheiluun lakien, asetusten,
liikennesääntöjen
ja urheilun hengessä. Lisäksi kerho pyrkii
kasvattamaan
jäsenistään ajokulttuurin vaatimuksista
selvillä
olevia huolellisia ja taitavia kuljettajia ja matkustajia.
takaisin
Säännöt
TOURING
FINLANDIA
MOOTTORIKERHO R.Y.:N
SÄÄNNÖT
(muutettu vuosikokouksessa 4.2.1996)
Aina
helmikuussa pidetään
vuosikokous, joka on hallinnon perusta. Vuosikokouksessa valitaan
hallitus, joka johtaa kerhon toimintaa sekä vastaa kerhon
taloudenhoidosta ja omaisuudesta. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja
ja 8 jäsentä. Puheenjohtajan kausi on vuoden ja
muiden
hallitusten jäsenten kahden vuoden mittainen.
NIMI,
KOTIPAIKKA JA TARKOITUS
1
§ Yhdistyksen nimi on TOURING
FINLANDIA MOOTTORIKERHO, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistystä nimitetään
säännöissä
kerhoksi ja Suomen Moottoriliitto-Finlands Motorförbund
r.y:tä liitoksi.
2
§ Kerho on valtakunnallinen. Sen
tarkoituksena on kehittää sekä kotimaahan
että
ulkomaille suuntautuvaa
matkamoottoripyöräilyä. Kerho
pyrkii kehittämään ja
ylläpitämään
jäsenissään innostusta
moottoripyöräilyyn ja
moottoriurheiluun lakien, asetusten,
liikennesääntöjen
ja urheilun hengessä. Lisäksi kerho pyrkii
kasvattamaan
jäsenistään ajokulttuurin vaatimuksista
selvillä
olevia huolellisia ja taitavia kuljettajia ja matkustajia.
Tarkoitus
toteutetaan:
- harjoittamalla julkaisutoimintaa
- harjoittamalla valistustoimintaa ja
järjestämällä
kerhoiltoja, koulutustilaisuuksia, juhlia ja muita samankaltaisia
tilaisuuksia
- järjestämällä ajotapahtumia ja
kokoontumisajoja
- harjoittamalla tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa
Kerho
voi hankkia ja omistaa irtainta ja
kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa
ravintolaliikettä yhdessä toimipaikassa. Kerho ei
puutu
uskonnollisiin ja valtiollisiin kysymyksiin.
3
§ Kerhon virallinen kieli on suomi.
4
§ Suomen Moottoriliitto-Finlands
Motorförbund r.y:n jäsenenä kerho noudattaa
toiminnassaan liiton sääntöjä ja
toimintaperiaatteita.
KERHOON
LIITTYMINEN, SIITÄ
EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5
§ Kerhon jäsenet ovat
vuosijäseniä, perhejäseniä
sekä
kunniajäseniä. Aikaisempien
sääntöjen
perusteella todistetusti saavutetut jäsenoikeudet
säilyvät.
6
§ Kerhon vuosijäseneksi voi
päästä jokainen 16 vuotta
täyttänyt
puhdasmaineinen henkilö, joka alistuu noudattamaan kerhon
sääntöjä ja
päätöksiä.
Vuosijäseneltä perittävän
liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun eli vuosimaksun suuruudesta
päättää vuosikokous.
Perhejäseneksi
voi
päästä vuosijäsenen
perheenjäsen.
Perhejäseneltä perittävän
liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää
vuosikokous.
7
§ Kunniajäseneksi voidaan
hallituksen tai kerhon jäsenen ehdotuksesta kutsua kerhoon
kuuluvia ja ulkopuolisia henkilöitä, jotka ovat
erityisen
ansioituneesti toimineet kerhon tarkoituksen toteuttamiseksi.
Perusteltu esitys on jätettävä hallitukselle
30
vuorokautta ennen vuosikokousta. Vuosikokous
päättää
kunniajäsenyydestä.
Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
Kunniapuheenjohtajaksi
voidaan
vuosikokouksessa valita hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti
toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtaja ei maksa
jäsenmaksua.
8
§ Jäsen voi erota kerhosta
ilmoittamalla erostaan kirjallisesti hallitukselle tai hallituksen
puheenjohtajalle. Ero astuu voimaan seuraavassa hallituksen
kokouksessa, jossa eroilmoituksen vastaanottajan on kirjautettava
viesti kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen voi
myös erota
kerhosta ilmoittamalla siitä kerhon kokouksessa. Ilmoitus on
kirjattava pöytäkirjaan. Kerholle suoritettuja
maksuja tai
niiden osaa ei palauteta.
9
§ Ellei vuosijäsen ennen
maaliskuun 31. päivää ole maksanut
vuosikokouksen
määräämää
vuosimaksua tai, jos hän
on toiminut kerhon sääntöjä vastaan
tavalla, joka
saattaa vahingoittaa kerhon mainetta, hallitus voi erottaa
jäsenen
kerhosta. Ennen päätöksen tekemistä
jäsenelle
on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, ellei
kyseessä ole jäsenmaksun laiminlyönti.
Päätöksessä on aina mainittava
erottamisen syy.
Erotetulla on oikeus saattaa asia seuraavan yhdistyksen kokouksen
ratkaistavaksi, jolloin hänellä on
äänioikeus
itseään koskevassa asiassa. Tällainen
vetoomus on
tehtävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden
kuluessa erottamispäivästä
tätä
lukuunottamatta. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin kerholle
suorittamiaan maksuja.
KERHON
HALLINTO
10
§ Kerhon toimintaa johtaa ja sen
taloudenhoidosta ja omaisuudesta huolehtii vuosikokouksen valitsema
hallitus, joka on myös kerhon laillinen edustaja. Hallitukseen
kuuluvat puheenjohtaja, joka valitaan vuosittain sekä
kahdeksan
(8) muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee
keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja
nimenkirjoittajan..
Hallituksen jäsenet, lukuunottamatta puheenjohtajaa, valitaan
kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet on
erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuorossa
olevat
määrätään arvalla ja sen
jälkeen vuoron
mukaan.
Hallitus
kokoontuu puheenjohtajan tai
hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta ja on
päätösvaltainen puheenjohtajan tai
varapuheenjohtajan ja
vähintään neljän (4)
jäsenen ollessa
saapuvilla.
Hallituksen
kokouksissa kaikki asiat
päätetään yksinkertaisella
äänten
enemmistöllä. Jos yksikin hallituksen jäsen
sitä
vaatii, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin.
Jos
äänet menevät tasan kokouksen puheenjohtajan
kanta
ratkaisee, suljetussa lippuäänestyksessä
ratkaisee arpa.
Hallituksen
tehtävänä on:
- johtaa kerhon toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi
- hyväksyä uudet jäsenet ja erottaa ne,
joiden katsotaan
antaneen aiheen siihen, kuitenkin huomioiden näiden
sääntöjen 9 §:n
määräykset sekä
pitää jäsenluetteloa
- vahvistaa jaostojen, rahastonhoitajan sekä sihteerin
työjärjestys
- hoitaa kerhon asioita jaostojen, palkatun asiamiehen ja palkattujen
toimihenkilöiden avulla, jotka viimeksi mainitut hallitus
ottaa ja
erottaa, ja joiden palkkauksesta se tekee sopimukset
- vastata kerhon taloudenhoidosta
- päättää kerhob omaisuuden
hankkimisesta,
myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
- valvoa ja tarkastaa kerhon kirjanpitoa
- vahvistaa vuosikokouksessa esille otettavat asiat
- laatia vuosikokoukselle kerhon vuosi- ja tilikertomukset
edelliseltä vuodelta
- toimeenpanna kerhon vuosi- ja
ylimääräisten kokousten
päätökset
- määrätä ja tiedottaa kerhon
kokousten paikka ja
aika
- järjestää kilpailuja ja vahvistaa
kilpailusäännöt
- ehdottaa liitolle ansiomerkkien saajat ja jakaa kerhon ansiolevykkeet
ym. merkit
- laatia tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaa
vuotta varten ja esittää ne vuosikokoukselle
hyväksyttäväksi.
11
§ Kerhon toiminnalle tarpeelliset
hallituksen apuna toimivat jaostot ja toimikunnat
nimetään
kerhon vuosikokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
Vuosikokouksen
valitsemat jaostot
kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta
käsittelemään
hallituksen niille valmistettavaksi ja suoritettavaksi antamia asioita
tai omasta aloitteestaan tekemään hallitukselle
esityksiä niille kuuluvilla kerhon toimialoilla.
Jos
jossakin jaostossa hallitus ei ole
edustettuna, on hallituksella oikeus valita jaostoon yksi
jäsenistään.
12
§ Kerhon nimen kirjoittavat
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen keskuudestaan valitsema
jäsen, kaksi aina yhdessä.
VUOSIKOKOUKSET
JA
YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
13
§ Vuosikokous pidetään
vuosittain helmikuun aikana. Paikan ja ajan
määrää
tarkemmin hallitus. Kutsu vuosikokoukseen tapahtuu
jäsenjulkaisuissa viimeistään
seisemän (7)
päivää ennen kokousta.
14
§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus
- valitaan kokousvirkailijat
- esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja
tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan
tilinpäätös
- päätetään vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle
edelliseltä
toimintavuodelta
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja ja erovuorossa olevien tai
eronneiden hallituksen jäsenten tilalle uudet
jäsenet,
jolloin eronneiden hallituksen jäsenten tilalle valitaan
ainoastaan eronneiden jäljelläolevaksi toimikaudeksi
- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille kaksi (2)
varamiestä
- nimetään tarpeelliset jaostot
- valitaan edustaja-ehdokkaat liiton liittovaltuustoon
- valitaan edustajat liiton edustajainkokoukseen
- esitetään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio ja
kilpailukalenteri sekä
päätetään seuraavan
kilpailukauden toiminnasta
- määrätään
jäsenmaksun sekä
liittymismaksun suuruus erikseen vuosijäsenelle ja
perhejäsenelle vuosikokousta seuraavalle kalenterivuodelle.
Kerhon
hallitus voi tarkastaa maksuja +30% ennen niiden maksuunpanoa,
mikäli kerhon kohtuullinen taloudenpito sitä
edellyttää
- päätetään kunniajäsenten
kutsumisesta
kerhoon ja tehdään ehdotukset liittoon kutsuttavista
kunniajäsenistä
- hallitus tiedottaa kokukselle liitolle tekemänsä
ansiomerkkiehdotukset
15
§ Ylimääräinen
kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa
(1/10)
kerhon jäsenistä on tehnyt hallitukselle kirjallisen,
perustellun esityksen.
Ylimääräisen
kokouksen
kutsussa tulee mainita ne asiat, jotka kokouksessa otetaan
käsiteltäväksi. Kutsu tapahtuu samalla
tavalla kuin
vuosikokoukseen.
Puhetta
ylimääräisissä kokouksissa johtaa
hallituksen
puheenjohtaja.
16
§ Kerhon, sen jaostojen,
toimikuntien ja hallituksen kokouksissa on pidettävä
pöytäkirjaa. Kerhon kokousten
pöytäkirjat on
kokouksen puheenjohtajan ja valittujen
pöytäkirjantarkastajien tarkastettava mahdollisimman
pian.
Hallituksen
ja jaostojen
pöytäkirjat tarkastetaan joko heti tai seuraavassa
kokouksessa.
17
§ Kerhon kokouksessa ovat
äänioikeutettuja kaikki erääntyneet
jäsenmaksunsa maksaneet ja 16 vuotta
täyttäneet vuosi-
ja perhejäsenet sekä kunniajäsenet ja
kunniapuheenjohtajat.
18
§ Äänestyksessä
ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö
ellei
näissä säännöissä
ole toisin
määrätty, äänten
mennessä tasan
puheenjohtajan ääni paitsi henkilövaaleissa
sekä
suljetuissa lippuäänestyksissä arpa.
Kerhon
kaikissa kokouksissa tapahtuu
vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin.
Jokaisella
äänioikeutetulla
jäsenellä on yksi ääni.
Valtakirjalla
ei voi
äänestää.
19
§ Hallituksen, jaostojen ja
toimikuntien vaaleissa ovat entisten jäsenten ohella
vaalikelpoisia ainoastaan ne ehdokkaat, jotka näiden
sääntöjen mukaan ovat
äänioikeutettuja.
KERHON
TALOUS
20
§ Kerhon tilivuosi on tammikuun
1. päivästä joulukuun 31.
päivään. Tilit
on hallituksen toimesta päätettävä
ja
jätettävä tilintarkastajien tarkastettavaksi
viimeistään tammikuun 31.
päivään
mennessä ja tilintarkastajien tulee palauttaa ne lausuntoineen
hallitukselle viimeistään helmikuun 15.
päivänä.
21
§ Päätös kerhon
purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan vuosikokouksessa ja
tällöin vaaditaan, että ehdotus purkamisesta
on mainittu
kokouskutsussa ja että vähintään
yhdeksän
kymmenes osaa (9/10) annetuista äänistä
puoltaa
päätöstä.
Päätös on vahvistettava
vähintään kahden viikon väliajalla
pidetyssä
kerhon kokouksessa samanlaisella äänten
enemmistöllä.
Jos
kerho purkautuu, sen jäljelle
olevat varat siirtyvät jollekin
matkamoottoripyöräilyä
edistävälle
rekisteröidylle yhdistykselle. Yhdityksen valitsee
purkupäätöksen tekevä vuosikokous.
Lakkautustapauksessa varast jaetaan tasan Suomen Moottoriliitto ry:n ja
Suomen Motoristit ry:n kesken.
22
§ Kerhon sääntöjen
muuttamiseen vaaditaan yhdenmukainen, kahdessa
peräkkäisessä
vähintään kahden viikon
väliajoin pidetyssä kokouksessa kolmen
neljänneksen
(3/4) enemmistöllä annetuista
äänistä tai
yhdessä kokouksessa yhdeksän kymmenesosan (9/10)
äänten enemmistöllä tehty
päätös.
23
§ Muissa kohdin
menetellään kuten yhdistyslaki
määrää.
takaisin
|