Touring Finlandia MK ry

Historia - Pj:n palsta - Kerhon tarkoitus - Säännöt - Hallitus & Toimihenkilöt - Palautelomake

Yhteystiedot

Touring Finlandia Moottorikerho ry.
Karstulantie 4
00550 HELSINKI
Puh. +358 - (0)9 - 773 4573

Kerhon nettisivut: http://www.tfmk.com
Sähköpostia voi lähettää seuraaviin osoitteisiin:
- palautteet: palaute@tfmk.com
- kerhotoiminta: toiminta@tfmk.com
- jäsenasiat: jasentiedot@tfmk.com

Pääkaupunkiseudun kerhoillat ja puhelinpäivystykset kuukauden joka maanantai kerhon tiloissa , klo 18.00 - 20.00.
Kesäisin kerhon toimisto on kiinni.

Kommentit TFMK:n nettisivuista kannattaa kirjoitella foorumiin

Historia

Touring Finlandia moottoripyöräkerho ry:n perustivat vuonna 1972 parisenkymmentä innokasta matkamoottoripyöräilijää, jotka lähes poikkeuksetta olivat MP-69 n jäseniä. Kerho perustettiin, jotta matkamotoristit pääsisivät virallisesti osallistumaan FIM-ralliin. Osallistuminen virallisesti FIMiin nimittäin edellytti ja edellyttää edelleen kuulumista rekisteröityyn kerhoon, joka on lisäksi Suomen moottoriliiton jäsenenä. Heti ensimmäisenä toimintakesänä 1973 TFMK osallistuikin omalla joukkueellaan Italiassa Adrianmeren rannalla Francavilla al mare-nimisellä paikkakunnalla pidettyyn FIMiin ja menestyi hyvin. Silloinen kerhon puheenjohtajakin saatiin edustajaksi rallin tuomaristoon.

takaisin

Pj:n palsta

Satunnainen moottoripyörämatkailija, normi mökkeilijä ja äkkilähtö Las Palmasiin

Mistä erottaa omilla aivoillaan ajattelevan? No, tietenkin siitä että tasaisin väliajoin tulee sanottua ja tehtyä jotain normeista poikkeavaa. Suurin osa meidän tuttavista nostaa kulmakarvojaan ja luo ihmetteleviä katseita kun puhutaan vaikka kesälomien vietosta. Matkamotoristi ilmoittaa ennen ensimmäistä kaljaa että aikoo lähteä ”jonnekin lämpimään” moottoripyörällä. Tällä tarkoitetaan tietenkin sateessa oleskelua. ”Minne tarkkaan ottaen?" ”En osaa sanoa, pitää aamuisin katsoa taivaalta”. Lisää ihmetteleviä katseita ja kommentteja. Yhtä kaikki mökkielämä viehättää suurta osaa suomalaisista. Mökkeilyyn panostetaan tosissaan ja lähtö on aina perjantaina ilta-päivällä. Kolme - neljä tuntia tunnelmallisessa täyteen lastatussa autossa, takaa yleensä onnistuneen viikonlopun aloituksen. Mitä nyt peräkärryyn lastatut sementtisäkit, pihakivet, harjateräkset ja betonimylly peittävät hiukan taustapeilistä aukenevaa kesämaisemaa. Hankintalistalla ovat vielä grillihiilet, makkarat, siiderit, kertakäyttö astiat, purut biovessaan, sinkittyjä nauloja, kukallinen muovista valmistettu keittiön pöytäliina, joku kiva magneetti jääkaapin oveen, kalastuskortti, kyypakkaus, ripulilääkettä ja hyttyskarkotetta. Lompakko jäi tietysti kaikessa hötäkässä kotiin. Auton stereoita ei tarvitse säätää kovemmalle, koska takapenkiltä kuuluva kitinä peittää sen kuitenkin. Ah, viikonloppu voi alkaa. Tätä olen aina halunnut.

Kylmyyteen ja sateisiin kyllästynyt pari surffailee kesälomansa ensimmäisenä päivänä netissä. Jonnekin pitää päästä nopeasti ja helposti. Kaksi paikkaa löytyy äkkilähtönä Las Palmasiin. Parempi puolisko toteaa hiukan happamasti ”että eihän siellä ole kun geriatrisia dementikkoja jotka vaativat ruisleipää aamiaiseksi”. Katse ulos ikkunasta vahvistaa teräksen harmaan sateen rummutuksen. Painetaan enteriä ja liput on hankittu. Bussilla Seutulaan ja turvatarkastuksen läpi odotushalliin ihmettelemään miksi ihmisillä on sukat sandaaleissa. ”Muistatko kun viimeksi mentiin Mallorcalle?” Kulmakarvat nousevat kysymysmerkiksi. ”No kun kaikki kamat hävisivät ja meillä ei ollut mitään vaatteita?” ”Joo, se oli tosi hienoa. Palvelu todellakin pelas halpalentoyhtiöllä!” Miten niin pelas? Eihän ketään saanut kiinni ja Baggage Claim täti, joka muuten näytti Bulldoggilta, veti luukun kiinni nenän edestä. Sitten se vielä murisi siellä kopissaan vihaisesti.” ”Niin ja siellä oli jotkut tuplapyhät ja mikään ei ollut auki. Onneksi oli sentään hapankorppuja aamiaiseksi” Tässä vaiheessa kovia kokenutta pariskuntaa rupesi hymyilyttämään. ”Eiköhän mennä aamudrinkeille ja laitetaan lomamoodi päälle”.

Todellisuudessa näitä kaikkia esiintyy meissä jokaisessa. Ainoastaan annostelun määrä vaihtelee. Ottakaa ne osat talteen josta pidätte ja unohtakaa ”kohonneet kulmakarvat” ja yleisesti hyväksyttävät toimintatavat. Paras juttu on yleensä se jonka on itse keksitty, tehty ja kehuttu. Mikäli tuli tehtyä paska reissu niin sen voi kehumalla ja huonot osat unohtamalla jälkikäteen parantaa. Helppoa kun sen osaa.

Tätä luettaessa FIMi ja kerhoralli Emolahdessa ovat jo takanapäin. Ajoharjoittelut Ahvenistolla ja EAK-koulutukset on myös saatu päätökseen. Tulossa on vielä ajokauden päättäjäiset 11–12.10. Pikkujouluja vietämme Helsingin saaristossa, Ravintola Uunisaaressa lauantaina 29.11. Seuraavan kerhorallin valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Milloin ja missä selviää hiukan myöhemmin.

Turvallista aurinkoista matkaa

T. Stefu

Voit lähettää sähköpostia pj:lle tästä palaute@tfmk.com

takaisin

Kerhon tarkoitus

Sen tarkoituksena on kehittää sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvaa matkamoottoripyöräilyä. Kerho pyrkii kehittämään ja ylläpitämään jäsenissään innostusta moottoripyöräilyyn ja moottoriurheiluun lakien, asetusten, liikennesääntöjen ja urheilun hengessä. Lisäksi kerho pyrkii kasvattamaan jäsenistään ajokulttuurin vaatimuksista selvillä olevia huolellisia ja taitavia kuljettajia ja matkustajia.
takaisin

Säännöt

TOURING FINLANDIA MOOTTORIKERHO R.Y.:N SÄÄNNÖT
(muutettu vuosikokouksessa 4.2.1996)

Aina helmikuussa pidetään vuosikokous, joka on hallinnon perusta. Vuosikokouksessa valitaan hallitus, joka johtaa kerhon toimintaa sekä vastaa kerhon taloudenhoidosta ja omaisuudesta. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja 8 jäsentä. Puheenjohtajan kausi on vuoden ja muiden hallitusten jäsenten kahden vuoden mittainen.

NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS

1 § Yhdistyksen nimi on TOURING FINLANDIA MOOTTORIKERHO, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään säännöissä kerhoksi ja Suomen Moottoriliitto-Finlands Motorförbund r.y:tä liitoksi.

2 § Kerho on valtakunnallinen. Sen tarkoituksena on kehittää sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvaa matkamoottoripyöräilyä. Kerho pyrkii kehittämään ja ylläpitämään jäsenissään innostusta moottoripyöräilyyn ja moottoriurheiluun lakien, asetusten, liikennesääntöjen ja urheilun hengessä. Lisäksi kerho pyrkii kasvattamaan jäsenistään ajokulttuurin vaatimuksista selvillä olevia huolellisia ja taitavia kuljettajia ja matkustajia.

Tarkoitus toteutetaan:
- harjoittamalla julkaisutoimintaa
- harjoittamalla valistustoimintaa ja järjestämällä kerhoiltoja, koulutustilaisuuksia, juhlia ja muita samankaltaisia tilaisuuksia
- järjestämällä ajotapahtumia ja kokoontumisajoja
- harjoittamalla tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa

Kerho voi hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa ravintolaliikettä yhdessä toimipaikassa. Kerho ei puutu uskonnollisiin ja valtiollisiin kysymyksiin.

3 § Kerhon virallinen kieli on suomi.

4 § Suomen Moottoriliitto-Finlands Motorförbund r.y:n jäsenenä kerho noudattaa toiminnassaan liiton sääntöjä ja toimintaperiaatteita.

KERHOON LIITTYMINEN, SIITÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 § Kerhon jäsenet ovat vuosijäseniä, perhejäseniä sekä kunniajäseniä. Aikaisempien sääntöjen perusteella todistetusti saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Kerhon vuosijäseneksi voi päästä jokainen 16 vuotta täyttänyt puhdasmaineinen henkilö, joka alistuu noudattamaan kerhon sääntöjä ja päätöksiä. Vuosijäseneltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun eli vuosimaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

Perhejäseneksi voi päästä vuosijäsenen perheenjäsen. Perhejäseneltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

7 § Kunniajäseneksi voidaan hallituksen tai kerhon jäsenen ehdotuksesta kutsua kerhoon kuuluvia ja ulkopuolisia henkilöitä, jotka ovat erityisen ansioituneesti toimineet kerhon tarkoituksen toteuttamiseksi. Perusteltu esitys on jätettävä hallitukselle 30 vuorokautta ennen vuosikokousta. Vuosikokous päättää kunniajäsenyydestä. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan vuosikokouksessa valita hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtaja ei maksa jäsenmaksua.

8 § Jäsen voi erota kerhosta ilmoittamalla erostaan kirjallisesti hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle. Ero astuu voimaan seuraavassa hallituksen kokouksessa, jossa eroilmoituksen vastaanottajan on kirjautettava viesti kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen voi myös erota kerhosta ilmoittamalla siitä kerhon kokouksessa. Ilmoitus on kirjattava pöytäkirjaan. Kerholle suoritettuja maksuja tai niiden osaa ei palauteta.

9 § Ellei vuosijäsen ennen maaliskuun 31. päivää ole maksanut vuosikokouksen määräämää vuosimaksua tai, jos hän on toiminut kerhon sääntöjä vastaan tavalla, joka saattaa vahingoittaa kerhon mainetta, hallitus voi erottaa jäsenen kerhosta. Ennen päätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, ellei kyseessä ole jäsenmaksun laiminlyönti. Päätöksessä on aina mainittava erottamisen syy. Erotetulla on oikeus saattaa asia seuraavan yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi, jolloin hänellä on äänioikeus itseään koskevassa asiassa. Tällainen vetoomus on tehtävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamispäivästä tätä lukuunottamatta. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin kerholle suorittamiaan maksuja.

KERHON HALLINTO

10 § Kerhon toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta ja omaisuudesta huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus, joka on myös kerhon laillinen edustaja. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, joka valitaan vuosittain sekä kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja nimenkirjoittajan..
Hallituksen jäsenet, lukuunottamatta puheenjohtajaa, valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuorossa olevat määrätään arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään neljän (4) jäsenen ollessa saapuvilla.

Hallituksen kokouksissa kaikki asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos yksikin hallituksen jäsen sitä vaatii, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Jos äänet menevät tasan kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee, suljetussa lippuäänestyksessä ratkaisee arpa.

Hallituksen tehtävänä on:
- johtaa kerhon toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi
- hyväksyä uudet jäsenet ja erottaa ne, joiden katsotaan antaneen aiheen siihen, kuitenkin huomioiden näiden sääntöjen 9 §:n määräykset sekä pitää jäsenluetteloa
- vahvistaa jaostojen, rahastonhoitajan sekä sihteerin työjärjestys
- hoitaa kerhon asioita jaostojen, palkatun asiamiehen ja palkattujen toimihenkilöiden avulla, jotka viimeksi mainitut hallitus ottaa ja erottaa, ja joiden palkkauksesta se tekee sopimukset
- vastata kerhon taloudenhoidosta
- päättää kerhob omaisuuden hankkimisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
- valvoa ja tarkastaa kerhon kirjanpitoa
- vahvistaa vuosikokouksessa esille otettavat asiat
- laatia vuosikokoukselle kerhon vuosi- ja tilikertomukset edelliseltä vuodelta
- toimeenpanna kerhon vuosi- ja ylimääräisten kokousten päätökset
- määrätä ja tiedottaa kerhon kokousten paikka ja aika
- järjestää kilpailuja ja vahvistaa kilpailusäännöt
- ehdottaa liitolle ansiomerkkien saajat ja jakaa kerhon ansiolevykkeet ym. merkit
- laatia tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten ja esittää ne vuosikokoukselle hyväksyttäväksi.

11 § Kerhon toiminnalle tarpeelliset hallituksen apuna toimivat jaostot ja toimikunnat nimetään kerhon vuosikokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Vuosikokouksen valitsemat jaostot kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta käsittelemään hallituksen niille valmistettavaksi ja suoritettavaksi antamia asioita tai omasta aloitteestaan tekemään hallitukselle esityksiä niille kuuluvilla kerhon toimialoilla.

Jos jossakin jaostossa hallitus ei ole edustettuna, on hallituksella oikeus valita jaostoon yksi jäsenistään.

12 § Kerhon nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen, kaksi aina yhdessä.

VUOSIKOKOUKSET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

13 § Vuosikokous pidetään vuosittain helmikuun aikana. Paikan ja ajan määrää tarkemmin hallitus. Kutsu vuosikokoukseen tapahtuu jäsenjulkaisuissa viimeistään seisemän (7) päivää ennen kokousta.

14 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- valitaan kokousvirkailijat
- esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä toimintavuodelta
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja ja erovuorossa olevien tai eronneiden hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet, jolloin eronneiden hallituksen jäsenten tilalle valitaan ainoastaan eronneiden jäljelläolevaksi toimikaudeksi
- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille kaksi (2) varamiestä
- nimetään tarpeelliset jaostot
- valitaan edustaja-ehdokkaat liiton liittovaltuustoon
- valitaan edustajat liiton edustajainkokoukseen
- esitetään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio ja kilpailukalenteri sekä päätetään seuraavan kilpailukauden toiminnasta
- määrätään jäsenmaksun sekä liittymismaksun suuruus erikseen vuosijäsenelle ja perhejäsenelle vuosikokousta seuraavalle kalenterivuodelle. Kerhon hallitus voi tarkastaa maksuja +30% ennen niiden maksuunpanoa, mikäli kerhon kohtuullinen taloudenpito sitä edellyttää
- päätetään kunniajäsenten kutsumisesta kerhoon ja tehdään ehdotukset liittoon kutsuttavista kunniajäsenistä
- hallitus tiedottaa kokukselle liitolle tekemänsä ansiomerkkiehdotukset

15 § Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) kerhon jäsenistä on tehnyt hallitukselle kirjallisen, perustellun esityksen.

Ylimääräisen kokouksen kutsussa tulee mainita ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi. Kutsu tapahtuu samalla tavalla kuin vuosikokoukseen.

Puhetta ylimääräisissä kokouksissa johtaa hallituksen puheenjohtaja.

16 § Kerhon, sen jaostojen, toimikuntien ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kerhon kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava mahdollisimman pian.

Hallituksen ja jaostojen pöytäkirjat tarkastetaan joko heti tai seuraavassa kokouksessa.

17 § Kerhon kokouksessa ovat äänioikeutettuja kaikki erääntyneet jäsenmaksunsa maksaneet ja 16 vuotta täyttäneet vuosi- ja perhejäsenet sekä kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat.

18 § Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni paitsi henkilövaaleissa sekä suljetuissa lippuäänestyksissä arpa.

Kerhon kaikissa kokouksissa tapahtuu vaadittaessa äänestys suljetuin lipuin.

Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni.

Valtakirjalla ei voi äänestää.

19 § Hallituksen, jaostojen ja toimikuntien vaaleissa ovat entisten jäsenten ohella vaalikelpoisia ainoastaan ne ehdokkaat, jotka näiden sääntöjen mukaan ovat äänioikeutettuja.

KERHON TALOUS

20 § Kerhon tilivuosi on tammikuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään. Tilit on hallituksen toimesta päätettävä ja jätettävä tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään tammikuun 31. päivään mennessä ja tilintarkastajien tulee palauttaa ne lausuntoineen hallitukselle viimeistään helmikuun 15. päivänä.

21 § Päätös kerhon purkamisesta voidaan tehdä ainoastaan vuosikokouksessa ja tällöin vaaditaan, että ehdotus purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja että vähintään yhdeksän kymmenes osaa (9/10) annetuista äänistä puoltaa päätöstä. Päätös on vahvistettava vähintään kahden viikon väliajalla pidetyssä kerhon kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä.

Jos kerho purkautuu, sen jäljelle olevat varat siirtyvät jollekin matkamoottoripyöräilyä edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle. Yhdityksen valitsee purkupäätöksen tekevä vuosikokous. Lakkautustapauksessa varast jaetaan tasan Suomen Moottoriliitto ry:n ja Suomen Motoristit ry:n kesken.

22 § Kerhon sääntöjen muuttamiseen vaaditaan yhdenmukainen, kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidetyssä kokouksessa kolmen neljänneksen (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä tai yhdessä kokouksessa yhdeksän kymmenesosan (9/10) äänten enemmistöllä tehty päätös.

23 § Muissa kohdin menetellään kuten yhdistyslaki määrää.
takaisin